Sylvi Saimo
"Jokaisella ihmisellä on unelmana voittaa jotakin, mutta se vaatii kovasti työtä ja sisua."
Sylvi Saimo
Sylvi Saimo (1914–2004, vuoteen 1936 Sikiö) syntyi Jaakkimassa ja asui sotavuosiin saakka kotitilallaan Kuokkaniemessä Sortavalan maalaiskunnassa. Perheen evakkotie vei Sortavalasta maatilalle Laukaan Lievestuoreelle. Saimo kävi maamieskoulun sekä valmistui liikuntaneuvojaksi 1940-luvulla. Hän toimi talvi- ja jatkosodassa ilmavalvontalottana.
“Soutustadionin ilma väreili lämpöä, odotusta ja jännitystä. Naisten kajakkiyksiköiden olympiafinaali oli alkamassa. Jännitys tiivistyi entisestään, kun kuuluttaja kehotti kilpailijoita asettumaan kanootteihinsa.
Lähtöä odotti rauhallisena melonnan kaksinkertainen maailmanmestari ja kilpailun ennakkosuosikki Sylvi Saimo. Aamun alkuerä oli mennyt hyvin ja osoittanut kunnon olevan kohdallaan.
Kovia olivat sarjan muutkin melojat. Kauden kisamenestyksen perusteella Itävällan Gertrude Liebhartin arveltiin olevan Saimon kovin vastustaja.
Sylvi itse piti pahimpana vastustajanaan Neuvostoliiton Nina Savinaa, joka ulkoradalla tuijotti keskittyneenä eteensä. Sylvi vilkaisi Savinaan. Sinut ainakin päihitän! Mielessä välähti Karjala ja Kuokkajärven välkehtivä vedenpinta. Tällä kertaa voittaa Suomi!
Lähtölaukaus pamahti. Sylvi veti ensimmäisen vedon täysillä. Suomi! Hän haki kehollaan tasapainoa ja meloi voimakkaasti. Karjala! Vauhti oli huimaa. Kuokkaniemi! Joka veto oli edellistä kovempi.”
“Voitto Helsingissä vuonna 1952, omissa olympialaisissa, oli sykähdyttävimpiä hetkiä Sylvi Saimon elämässä. Hän antoi kaikkensa ja meloi kultaa itsenäiselle Suomelle.
Voitto oli hyvitystä menetetystä Karjalasta. Olympiakulta oli voi- mannäyttö niille, jotka olivat häntä vähätelleet. Voitollaan hän selätti vinoilijat, jotka olivat epäilleet naisen mahdollisuuksia pärjätä kilpaurheilussa. Hän oli ensimmäinen suomalaisnainen kesäolympialaisissa, joka voitti kultaa!
Voittamisen tahto oli Sylvi Saimolle tärkeää koko hänen elämänsä ajan. Hän oli ahkera, määrätietoinen ja voimakastahtoinen vähän kaikessa, mihin ryhtyi.
Hän oli sitkeän periksi antamaton myös luottamustoimissaan. Karjalaisuus, raittius, urheilu, naisen asema ja maaseudun asiat sekä heikommassa asemassa olevien puolustaminen olivat teemoja, joiden puolesta hän puhui ja toimi. Viimeisiin elinvuosiinsa asti hän otti rohkeasti ja kiihkeästikin kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin ja tärkeäksi kokemiinsa asioihin.”
Sylvi Saimo, Tahto ratkaisee voittajan / Pirjo Vuorenpää