Kaupat
Alta löytyy Lievestuoreen vanhat kaupat kartalta.
KESKIMAA
Vuonna 1917 loppuivat Jyväskylän-Pieksämäen ratatyöt ja ratahenkilökunta siirtyi pois paikkakunnalta. Silloin hiljeni liike-elämä niin tyystin, että Lievestuoreelle ei jäänyt yhtään kauppiasta. Puotiostokset piti tehdä jopa kymmenien kilometrien päässä. Tämä tilanne panikin lievestuoreelaiset tuumimaan ajatusta "Yhteisvoimin yhteistoimin". Niinpä marraskuun 24 pnä 1918 kokoontuivat kansakoululle seuraavat kyläläiset: mv. Juhana Jalkanen, Jaakko Luukkonen, Aleksi Kirri, Severus Vesander, Vihtori Kovanen, Ville Simonen, Matti Pulliainen, Einari Jalkanen, Evert Vakkanen, Aukust Mäkinen, op. Ville Pöyhönen, tehtailija Eino Leinonen, konst.E.K. Kovanen, mvt Emil Leinonen, Malakia Suuronen, Kalle Kihlström, Oskar Holmstedt, H. Kauppinen, M. Mäkelä, Valter Pesonen, E. Vesander, vaihdemies J.D. Väisänen ja kaksi naista opett. Elina Markkola ja Martta Indman. SOK:n edustaja- na maisteri V. Vesainen.
He päättivät yksimielisesti perustaa paikkakunnalle osuuskaupan. Varsinainen liiketoiminta päästiin aloittamaan vasta vuoden 1919 keväällä. Liikkeen Hoitajan tehtäviä hoitamaan, kunnes ammattimies ehdittiin saada, valitsi hallitus keskuudestaan konstaapeli E.K. Kovasen. Vakinaiseksi valittu liikkeenhoitaja J.H. Junkkonen joutui sattuneesta syystä jo parin kuukauden päästä jättämään paikkansa vaalissa varalle valitulle U.A. Manniselle, joka sitten hoitelikin liikkeenhoitajan salkkua yli neljä vuotta. Viimeinen liikkeenhoitaja ehti olla toimessaan runsaan vuoden. Uusi osuuskauppa toimi aluksi Pirtin toisessa kamarissa ja toisessa asui kaupanhoitaja, sitten se siirrettiin Nurkkalan kamariin ja v. 1919 alettiin rakentaa omaa rakennusta keskustaan.
V. 1924 liityttiin Osuusliike Keskimaahan. Tämän aidon maalaisväestön yhtyminen kaupunkilaiseen ns. "herrain osuuskauppaan" oli hieman arkaluontoinen asia, miten suhtautuisi kaupunkilaisosuuskauppa maaseudun vaatimuksiin. Niinpä Risulan papan, vanhan Markkulan torpparin, kerrotaan ihmetelleen: "tuleekohan tästä nyt mitään, kun ei ole yhtään herraa, muuta kuin yksi ja sekin on vaan tervaherra" (Eino Leinonen). Keskimaata pidettiin "hevosmiehen kauppana" ja Mäki-Mattia "jalkamiehen kauppana".
