Lievestuoreen nimi

"Ensi kerran Lievestuore-nimen tapaa asiakirjoissa 1500-luvun puolivälissä muodossa LEFFUITORIJ. Sen lienee kirjoittanut ruotsinkielinen verovouti tai "maanmittari". Millaisena hän sen kuuli, kun sen lievestuoreelainen asukas hänelle kertoi? Sama vouti kirjoitti Kivijärven Kijffuiiärffui ja Saarijärven asussa Sarijierffui. Vaikea tehtävä suomenkielisen nimen kirjoittaminen hänelle oli, sillä samaan aikaan suomen kirjakielen isä Mikael Agricola vasta kirjoitti ABC-kirjaansa ja teki ensimmäiset yritykset kirjoittaa suomenkielistä tekstiä.
Olisiko syynä ollut muinaisuskon sanakielto?
Halusivatko silloiset "lievestuoreelaiset" salata järvensä, kotiseutunsa muilta. Kun he lipuivat ruuhillaan Sahijokea vastavirtaan kalmistonsa ohi, oliko paikka niin pyhä, ettei sitä saanut lausua oikealla nimellä. Muinaiset metsästäjät ja kalastajat käyttivät salakieltä kaikista ammattiinsa liittyvistä aseistaan, kulkuvälineistään ja metsän eläimistä. Niistä puhuminenkin oikeilla nimillä saattoi pilata ja karkoittaa saaliin.
Metsän, vuoren tai veden (järven, joen) nimen lausuminen saattoi vihoittaa vedenhaltijat nostamaan rajuilmoja tai jättämään saaliitta.
Kun 22-vuotias ylioppilas E.G.Palmen opiskeli suomen kieltä Lummelahden talossa Puttolassa kesällä 1870, hän kertoi: "Virkaatekevänä kappalaisena oli originellina pidetty maisteri ja pastori Thornberg, joka ei paljon ottanut osaa keskusteluun, mutta vilkastui kovasti, kun joku seurasta ilmoitti maisteri Daniel Europaeuksen väittäneen, että Lievestuore on ostjakkilainen lainasana ja merkitsee Lehtijärveä."
Rautalammin vanhan hallintopitäjän historiankirjoittaja K.J.Jalkanen samoin kuin Laukaan historia In tekijä Nils Berndtson ovat päätyneet arveluun, että nimi olisi lappalaista alkuperää."

Perinteestä ja nimistöstä kiinnostunut lievestuorelainen Mauri Jutila on tutkinut nimen syntyä. Hänen mielestään nimi ei selity pelkällä sanojen tutkimisella. Pitää pyrkiä selvittämään ne seikat, jotka ovat vaikuttaneet nimen syntyyn ja kehitykseen. Yleensä paikan nimi kuvaa paikan jotakin ominaispiirrettä, olemusta, ominaisuutta, sijaintia tai sijaintia jonkin toisen paikan suhteen. Hän hylkää oletuksen siitä, että nimi olisi saamelaista alkuperää. Hän lähtee siitä oivalluksesta, että nimi on veneillä liikkuneiden hämäläisten erämiesten sa- nallinen tienviitta kohti meidän järveämme.

Kun Lievestuoreesta lähtevä Sahijoki laskee Kuusveteen nykyisen Kirkkoniemen kainalossa, syntyy akanvirta, mikä myös kosteen-nimisenä tunnetaan. Kosteata ja tuoretta on käytetty sanallisina vastineina. Lönnrothin sanakirja tuntee myös määritteen "tuioitella" eli "virrata hiljaa". Tästä siis nimen jälkiosa. Nimen etuosaksi sama Lönnrothin sanakirja määrittelee näin. Lieve-laita, ääri, reuna, “hiekkarannan lievettä myöten”. Ehkä muinoiset erä- kauden miehet näkivät pitkän ja kapean niemen rannat Koskenliepeenä tai Kosteenliepeenä. Vasta myöhemmin niemi on saanut nimen Kirkkoniemi Hartikan kirkon mukaan.
Kenties Kosteen liepeeseen laskeva järvi tai Syrjänkosteen järvi olivat paikan määrityksiä, jotka opastivat erämiehet nykyiselle Lievestuoreenjärvelle. Sana 'lieve' kuvasi paikkaa, johon järvi laski, koste sana muuttui tuoreeksi, mikä kuvasi hiljaista virtausta ja akanvirran tulva-aikana aiheuttamaa kosteutta, Sahijoen tuoreperäisyyttä. Nimi oli sanallinen kartta maastosta Laucan Wirdasta järveen nimeltä Lievestuore. 

( Valoja Lievestuoreen rannoilla, Veikko Kaalikoski)